Stubb: Hömppäpopulismin pitää loppua nyt

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110888317

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbia (kok) ärsyttää Suomessa tällä hetkellä kaikkein eniten perussuomalaisten julkisessa keskustelussa saama asema.- Monet puoluepoliittisesta suuntauksesta riippumatta ovat ruvenneet plagioimaan tätä linjaa. Sanon ihan suoraan: se on turmion tie.
Stubbin mukaan hömppäpopulismin pitää loppua nyt.
- En oikein ymmärrä, minkä takia mennään siilipuolustukseen, jossa mennään vain vanavedessä ja sanotaan, että globalisaatio on huono asia, kansainvälisyys on huono asia, Euroopan unioni on huono asia.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin puhe suurlähettiläskokouksessa 22.8.2011
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=226868&nodeid=15149&contentlan=1&culture=fi-FI

Kriisi on aina myös mahdollisuus.

Vielä akuutimpi kysymys on länsimaiden velkakriisi, josta on kuluneen vuoden aikana kehittynyt massiivinen, poliittista agendaa dominoiva ongelma. Sekä euroalueella että Yhdysvalloissa poliittinen järjestelmä on ollut kyvytön katkaisemaan velkaantumiskehitystä. Sijoittajien luottamuksen rapautuminen on vaikeuttanut tilanteen hoitoa entisestään. Olemme selvinneet kriisistä toiseen - Euroopassa rahoituspakettien ja Yhdysvalloissa mm. velkakaton noston kautta – mutta kestävää ratkaisua ongelmaan ei toistaiseksi ole. Velkakriisissä on kolme k-alkuista megatrendiä: kriisi, kuri ja kasvu. Meidän on hoidettava akuutti kriisi, vahvistettava budjettikuria ja vahvistettava talouskasvun edellytyksiä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja suurlähettiläspäivien avauksessa 22.8.2011
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=226866&nodeid=15149&contentlan=1&culture=fi-FI

Kaikkia toimijoita sitoo kestävän kehityksen saavuttamisen välttämätön reunaehto. Meillä saattaa parhaimmassakin tapauksessa olla vain muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa ihmisten ja heidän muodostamiensa valtioiden toiminnot maailmanlaajuisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.

Tämä voi toteutua vain siten, että kaikki sitoutuvat tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyö-hön, jossa YK-järjestelmä on keskeisessä osassa. YK:n yleiskokous ei kuitenkaan voi olla sellainen G-193, joka johtaisi tätä kehitystä. Tätä varten on jo vakiintunut G20-ryhmittymä, jossa toisin kuin muissa suppeissa ryhmissä ovat kaikki maailmantaloudessa suurimman painoarvon omaavat johtavat valtiot, joiden kautta valtaosa maailman väestöstä on edustettuna.

Valtaosa, mutta eivät kaikki. Yksi mahdollisuus parantaa G20-työn legitimiteettiä ja edusta-vuutta on YK:n turvallisuusneuvoston reformi, jonka jälkeen uuden ja edustavamman turvallisuusneuvoston jäsenkunta voisi muodostaa G20-rungon. On muistettava että G20:n valmistelemat linjaukset saavat oikeutuksensa ja sitovuutensa vain YK:n päätösten ja kaikille valtioille avoimien sopimusten kautta.

G20 pystyi finanssikriisin puhjettua sopimaan monista tärkeistä toimista kriisin liennyttämiseksi, mutta isoimmat haasteet koskevat vastaisten kriisien estämistä, jossa työ on vasta alullaan. Olennaista G20:n merkitykselle on, laajentuuko sen toiminta talouspolitiikasta muihin globaaleihin avainkysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, köyhyyden poistamiseen, energia- ja raaka-ainekysymyksiin tai turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, kuten aseidenriisuntaan, joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen tai sotilaallisen ja siviilialan kriisinhallintaan.

...
Norjan traagiset tapahtumat korostavat, miten tärkeää on pohjoismainen yhteisvastuu ja yh-teistyö yhteiskuntiemme turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Tapa, jolla norjalaiset ovat murhe-näytelmän jälkeen asettuneet puolustamaan avoimen ja keskinäisen vastuunkannon yhteis-kuntaa on esimerkillinen ja ihailtava. Se antaa myös meille aiheen olla yhtä selkeästi puolustamassa pohjoismaista arvoperustaa Suomessa.

Ei riitä, että luettelemme hyvinvointivertailujen saavutuksia, vaan joudumme myös pohtimaan syitä pahoinvoinnin ja siitä kumpuavan väkivallan taustalla. Globalisaation edut ja lieveilmiöt kulkevat käsi kädessä tässäkin asiassa. Lisääntynyt vihapuhe tulee lähelle meitä jokaista, emmekä voi jäädä sivustakatsojiksi, vaan siihen on kaikkialla suhtauduttava nollatoleranssilla.