EU commission to outline plans for political union

http://euobserver.com/19/116336

The European Commission has said it will soon bring forward plans for an economic and political union it says is necessary for the creation of debt-mutualising eurobonds - one of the most controversial proposed solutions to the current eurozone crisis.
"We need to reflect what kind of European union would be required to deepen economic and political integration, for instance so that joint issuance of debt would make sense for all member states sharing the single currency," economics commissioner Olli Rehn told MEPs on Tuesday (22 May).
He said the commission would "soon" come up with a "medium to long term roadmap" outlining the necessary deeper fiscal and economic integration that would minimise moral hazard - member states running up debt because they know it will be paid by others - and ensure "fiscal sustainability."
"In other words," the commissioner added, "the features of an economic and political union required to make mutualisation rational for all."
With his statement, Rehn has put the eurobonds issue firmly back on the table just ahead of a meeting of EU leaders in Brussels on Wednesday (23 May) to discuss growth strategies for Europe.
The commission first published an ideas paper on various types of eurobonds in November last year. The paper was immediately shot down by Germany, the eurozone's paymaster.
Germany remains firmly against the idea arguing that too many other elements - such as guaranteed fiscal discipline - have to be in place before it can be discussed.
But the election of Socialist Francois Hollande as president of France earlier this month has altered the nature of the policy debate in Europe, taking it away from a one-dimensional focus on austerity towards a discussion that includes ideas to stimulate economic growth.
Hollande has said he will raise the issue of eurobonds with German Chancellor Angela Merkel during Wednesday's summit. German officials have countered that the idea is "not a legitimate theme" for the meeting.
The summit has been billed by EU president Herman Van Rompuy - who has in the past also said that mutualisation of euro debt must be discussed - as a no-decisions but no-taboos get-together.
Meanwhile, the institutional changes implied by Rehn's statement to MEPs have a potentially more receptive audience in Germany and beyond.
Last week, German finance minister Wolfgang Schaeuble said the European Commission should be the government of Europe and its president should be directly elected.
The eurozone crisis has made erstwhile foes of further EU integration think twice as well.
Britain, outside the euro and one of its more sceptical members, has also started making public statements about the need for fiscal and political union, with many arguing that the eurozone's woes have been exacerbated by the fact that the EU lacked the tools - such as a central transfer system - to effectively deal with it.

Kts. myös: http://yksikolmeseiska.blogspot.com/2012/05/tekeeko-ranska-ehdotuksen-eurobondeista.html

Van Rompuy: "Eurokriisin voittaminen vaatii itsenäisyyden uhraamista"

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/11/30/eurokriisin-voittaminen-vaatii-itsenaisyyden-uhraamista/201118050/12

EU-presidentti Herman Van Rompuyn mukaan yhteisten velkakirjojen luominen on yksi asia, joka on esillä ensi viikon lopulla pidettävässä EU-huippukokouksessa.
Euroalueen johtajat pohtivat myös mahdollisuutta kiristää budjettivajeita koskevia sääntöjä ja liittää näihin automaattisia sanktioita, Van Rompuy sanoi EU:n satelliittitelevisiolähetyksessä.
Hänen mukaansa nyt tarvitaan ”lyhyen ajan toimia ja pitkän ajan uudistuksia”. Kaikkien maiden on luovuttava osasta itsenäisyydestään todellisen rahaliiton muodostamiseksi.
– Siitä riippumatta tuleeko sopimukseen muutoksia vai ei, sisältävät molemmat vaihtoehdot itsenäisyyden uhraamista, Van Rompuy sanoi.
Euroalueen valtiovarainministerit pääsivät yöllä Brysselissä sopuun Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vahvistamisesta. Ministerit sopivat myös, että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolia velkakriisin hoitamisessa kasvatetaan.

Kts. myös:  http://yksikolmeseiska.blogspot.com/2011/11/euromaiden-valtiovarainministereiden.html

Obama lupasi apua Euroopan velkakriisin hoitoon

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/11/obama_lupasi_apua_euroopan_velkakriisin_hoitoon_3064893.html

Yhdysvallat on valmis kantaakseen kortensa kekoon Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi, lupasi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama maanantaina. Obama tapasi EU:n johtoa huippukokouksessa Washingtonissa. Hän ei kuitenkaan luvannut suoranaista rahallista apua.

Obaman mukaan Eurooppa kykenee voittamaan kriisin. Hän sanoi Euroopan kriisin olevan "iso asia" Yhdysvaltojenkin taloudelle ja kriisin haittaavan jo Yhdysvaltain omaakin taloutta.
Presidentti ei kuitenkaan tarjonnut ainakaan julkisesti konkreettisia toimia Euroopan auttamiseksi. Sen sijaan Yhdysvallat ja Euroopan unioni lupasivat vahvistaa jo valmiiksi vahvoja keskinäisiä taloussuhteita työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun parantamiseksi molemmin puolin Atlanttia.
Myös yhteistyö nousevien talouksien kanssa on osapuolten mukaan tärkeää maailmantalouden kasvun tasapainottamiseksi.
Obama tapasi maanantaina muun muassa EU:n presidentin Herman van Rompuyn ja komission puheenjohtajan José Manuel Barroson sekä EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin.

Van Rompuy: Kreikka-vakuudet olivat EU:n yhteinen päätös

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/van-rompuy-kreikka-vakuudet-olivat-eun-yhteinen-paatos/art-1288412157230.html

EU-presidentti Herman van Rompuy korostaa vakuuksien hakemisen Kreikalta olleen euromaiden yhteinen päätös.

–Mitä tulee vakuuksiin, huippukokouksen päätöslauselmissa on pykälä, jonka ovat sopineet kaikki 17 euromaata, ei vain Suomi. Eikä se ole vain Suomen vaatimus, muutkin maat olivat kiinnostuneita, van Rompuy sanoi tavattuaan pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) Helsingissä.

Van Rompuy vieraili Suomessa juuri nyt sanojensa mukaan siksi, että Suomi on saanut kesän aikana uuden hallituksen. Kyseessä oli EU-presidentin ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.

–Meidän täytyy panna täytäntöön kaikki heinäkuun 21. päivän kokouksen päätökset, van Rompuy korosti.
Van Rompuyn mielestä huippukokouksen päätökset muun muassa Kreikan lisälainapaketista on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Hän ei kuitenkaan pitänyt ongelmana, jos ne lykkääntyvät syyskuulta lokakuun puolelle.

Kataisen luota van Rompuy lähti tapaamaan valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) ennen kuin jatkaa matkaansa Berliiniin. Siellä hän tapaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin.

Flashback #1:
http://yksikolmeseiska.blogspot.com/2011/08/eero-lehti-vakuusasiassa-harhautus.html

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti syyttää Keskisuomalaisessa pääministeri Jyrki Kataista (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) kansan harhaanjohtamisesta.
Eduskunnan talousvaliokuntaan kuuluvan Lehden mielestä Katainen ja Urpilainen ovat antaneet harhaanjohtavia tietoja Suomen takausosuudelleen saamista vakuuksista Kreikan apupaketissa. Paketista sovittiin EU-huippukokouksessa heinäkuussa.
- Vakuudet olivat Suomen ehdoton vaatimus, mutta niistä saatiin kokouksessa vain pöytäkirjamerkintä, että asiassa menetellään tarkoituksenmukaisella tavalla. Politiikassa joudutaan tekemään kompromisseja, mutta jos tämä oli ehdoton vaatimus ja sanotaan, että se täyttyy, niin se ei ole totta, hän sanoo Keskisuomalaisessa.
Lehden mukaan suuri valiokunta ei voinut myöntää, että Suomi ei saanut vakuuksia, koska silloin hallitus olisi menettänyt valiokunnan luottamuksen.

Flashback #2:
Katainen Eero Lehden kritiikistä: "Hän ei ole perillä siitä, mitä on tapahtunut"
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110885909&ext=rss

Jyrki Kataisen (kok) huuli värähti ärsyyntyneisyydestä, kun häneltä kysyttiin mielipidettä puoluetoveri Eero Lehden sinkoamasta arvostelusta.
- Hän ei ilmeisesti ole kovinkaan hyvin perillä siitä, mitä on tapahtunut. Se on vähän vahinko, pääministeri napautti.
...
Suuri valiokunta ei Lehden mukaan voinut myöntää, ettei vakuuksia saatu, koska silloin hallitus olisi menettänyt valiokunnan luottamuksen. Hallituskriisi olisi ollut sylissä ennen kuin Kataisen I olisi ehtinyt aloittaakaan.
Lehti voi olla oikean asian päällä, sillä Suomen vastuut eivät ainakaan pienene. Katainen sanoi Ylelle odottavansa, että euroalueen yhteisvastuullisuudesta tulee syksyn puheenaihe. Tämä tarkoittaa eurobondeja eli euroalueen yhteisiä valtionlainoja, joita Suomi kavahtaa.

Jos päätöslauselmissa oli pykälä vakuuksista niin miksei Suuri valiokunta voinut myöntää Lehdelle että vakuudet on saatu?