Toimivassa yhteiskunnassa liikkuvat raha, ihmiset, ruoka, tieto ja energia. Näiden kaikkien liikuttelua ohjaavat tietojärjestelmät. Suomen pahimmassa painajaisessa kyberhyökkäys lamauttaisi maan viidessä minuutissa.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/verkkojen_mukana_kaatuu_koko_yhteiskunta_3353612.html
Kts. myös:Tietoverkot ja -järjestelmät ovat yhä useammin talousrikollisten ja terroristien tulilinjalla. Suomi varautuu tietoverkkojen uhkakuviin laatimalla kyberturvallisuuden strategian. Muutaman vuoden kuluttua verkkojen turvallisuuden on tarkoitus olla kansainvälistä huippua.Kiinan valtio on palkkaamassa itselleen 200 000 tietoverkkojen ja tietoliikenteen asiantuntijaa. Heitä kutsutaan ”kybersotilaiksi”.
Heidän tehtävänään on suojata Kiinan omat, nopeasti kehittyvät tietoverkot. Samalla he kehittävät menetelmiä, joilla muiden maiden tietoverkkoihin murtaudutaan, niiden toimintaa häiritään ja tarvittaessa kokonaan lamautetaan. Sanalla sanoen: Kiina valmistautuu verkkosodankäyntiin.
Kiina ei suinkaan ole asialla yksin. Jokainen kynnelle kykenevä maa pyrkii kehittämään omia verkkokykyjään, sillä tietoverkkoihin kohdistuva kyberuhka on lyhyessä ajassa noussut keskeiseksi tekijäksi yhteiskuntien kokonaisturvallisuuden ja kansantalouksien kannalta.
Yhä enemmän hyökkäyksiä
Parin viime vuoden aikana suuri joukko keskeisiä kansainvälisiä toimijoita ja valtioita on joutunut kybervaikuttamisen kohteeksi. Sen avulla on haitattu liiketoimintaa, varastettu salaisuuksia ja estetty pääsy tietoverkkoihin. Talousrikolliset, huumekauppiaat ja terroristit hyödyntävät tietoverkkoja ja tietojärjestelmiä yhä enemmän.
Verkottumisen myötä yhteiskuntien sisäinen keskinäisriippuvuus on lisääntynyt nopeasti. Yhden toimintasektorin, esimerkiksi sähkönsiirron tai tietoliikennepalvelujen vakavat häiriöt heijastuvat nopeasti muualle, esimerkiksi maksuliikenteeseen tai kuljetuksiin.
Valtion johto ja hallinto, myös kunnat ja sairaanhoitopiirit, tarvitsevat kyberturvallisuutta. Laajat käyttökatkokset kansallisissa rekistereissä tai sairaanhoitopiirien tietojärjestelmissä aiheuttaisivat vakavia häiriöitä viranomaistehtävien toimeenpanossa ja potilasturvallisuudessa.
Kansalaiset ovat päivittäisissä toimissa yhä enemmän riippuvaisia turvallisesta ja toimintavarmasta tietoverkosta ja sen avulla käytettävistä sähköisistä palveluista.
Pakko varautua
Kaikki tämä vaatii suojautumista ja varautumista. Sitä varten Suomeen laaditaan kyberstrategiaa. Sitä ei voida laatia yksin julkista hallintoa varten, koska noin 80 prosenttia yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista on yksityisessä omistuksessa. Siksi yritysten mukanaolo kansallisen kyberturvallisuusstrategian laadinnassa ja sen toteuttamisessa on keskeisen tärkeää.
Suomessa on lähdetty siitä, että vuoteen 2016 mennessä maan tietoverkkojen suojaus on koko maailmassa huippuluokkaa, ehkä maailman paras.
Tähän on olemassa hyvät edellytykset. Suomessa on aina viime sodista lähtien toteutettu huoltovarmuus- ja varautumisajattelua, jonka puitteissa yhteiskunta varautuu laajasti kaikkiin mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Viranomaisten keskinäinen yhteistyö, erityisesti turvasektorilla, on vakiintunutta. Suomi on kooltaan riittävän pieni, jotta asiat voidaan hoitaa kansallisella tasolla kattavasti ja kohtuullisessa ajassa.
Lisäksi Suomi on korkean teknologian ja teknologiamyönteinen maa, josta löytyy osaamista tietoturvallisuuden teknisiin ratkaisuihin sekä kotimaan tarpeisiin että vientiin.
Kyberstrategiaa valmistelee julkishallintoa ja elinkeinoelämää laajasti edustava 17 hengen työryhmä, jota johtaa Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Ryhmä tuottaa esityksensä Suomen kyberturvallisuusstrategiaksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.
http://yksikolmeseiska.blogspot.com/search/label/internet%20kontrolli
http://yksikolmeseiska.blogspot.com/search/label/cyber%20false-flag
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti