Katainen virittää hirvittävää eläkepommia

http://www.talouselama.fi/uutiset/katainen+virittaa+hirvittavaa+elakepommia/a776461

Pääministeri Jyrki Katainen onnistuu todennäköisesti siinä, missä ex-pääministeri Matti Vanhanen ei. Vanhanen keksi muutama talvi takaperin hiihdellessään Rukan lumilla, että eläkeikää pitäisi nostaa.
Äläkkä oli hirveä, eikä Vanhasen idea mennyt läpi.
Nyt Jyrki Katainen lähestyy eläköitymisiän nostoa paljon juonikkaammalla tavalla.
Kataisen johtama hallitus aikoo yhdistää Suomen kuntia. Kuntien yhdistämistä seuraa kaksi asiaa: kuntien työntekijät saavat viiden vuoden irtisanomissuojan ja heidän palkkansa nousevat, koska palkat harmonisoidaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suuret ikäluokat saavat viiden vuoden jatkoajan, jolloin heitä ei irtisanota ja palkka nousee. Suuret ikäluokat ovat nyt siinä iässä, että moni heistä pystyy nauttimaan täysin rinnoin työuran pidentämiseen tarkoitetusta eläkkeen superkarttumasta.
Kun nämä superkarttumia keränneet jäävät viiden vuoden kuluttua eläkkeelle, eläkemenot kasvavat hurjasti.
Kataisen hallitus puuhaa nyt kultaista kädenpuristusta suurille ikäluokille, ja se voi käydä kamalan kalliiksi muille.

Kts. myös: http://yksikolmeseiska.blogspot.com/2012/02/tutkija-kuntauudistus-heikentaa.html

Tutkija: Kuntauudistus heikentää demokratiaa

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/tutkija_kuntauudistus_heikentaa_demokratiaa_3247676.html

Keskustan valta-asema kunnissa ei YLE Uutisten laskelmien mukaan horjuisi, vaikka ehdotus kuntauudistuksesta toteutuisi. Asiantuntijat ovat huolissaan demokratian toteutumisesta uusissa kunnissa. Tutkijat pelkäävät, etteivät syrjäseutujen asukkaat pystyisi vaikuttamaan päätöksentekoon suurissa kunnissa.

Eilen julkistettu valtiovarainministeriön kuntauudistusraportti hämmentää kuntakenttää. Kunnissa uudistusta pidetään poliittisena valtataisteluna.
- En voi välttyä siltä, etteikö mieleeni tulisi sellainen ajatus, että saattaa olla keskustan vahvan aseman torperoiminen kunnallishallinnossa, pohtii Vehmaan kunnanjohtaja Pekka Seppälä.
YLE Uutisten laskelmien mukaan Keskustan asema kunnissa on niin vahva, että huoli on turha. Joissakin kunnissa keskustan kannatus jopa vahvistuu. Esimerkiksi kokoomuslaisessa Kuopiossa liitosten jälkeen suurin puolue olisi Keskusta.
Toisaalta Keskusta myös menettää kannatustaan kuntaliitosten myötä. Esimerkiksi Jyväskylään liitettävät kunnat ovat tällä hetkellä Keskusta-vetoisia, mutta uudistuksen jälkeen suurin puolue olisi SDP.
Demokratian alasajo
Jos uudistus toteutuu, kuntien lukumäärä vähenee yli 300:sta 70:een ja valtuutettujen määrä laskee nykyisestä 10 000:sta noin 3000:een. Tämä tarkoittaisi, että moni pikkukunta jäisi ilman edustajaansa uudessa keskuskunnan valtuustossa. Politiikan tutkijan mukaan suurin huoli onkin, että palvelut keskittyvä entisestään kuntakeskuksiin ja syrjäseutujen ihmisiä ei puolusta kukaan.
- Edustus entisistä pienkunnista pienenee selvästi. Eli he eivät pysty vastustamaan sitä, että palveluja siirretään pois, koska heidän vaikutusvaltansa kunnan keskustassa on pieni. Ja siinä ei sitten paljon auta, minkä puolueen jäsen on, toteaa valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta.
- Huolenaihe on tietysti se, miten näiltä reuna-alueilta edustuksellisuus tulee toteutumaan. Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaren kaupunginosassa on noin 40 000 asukasta, mutta Vuosaarella ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa, havainnollistaa tilannetta erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitosta.
Professori Jan Sundbergin mielestä edustuksellisuuden supistuminen voi jopa vahingoittaa demokratiaa yhteiskunnassa ja kansanvalta rapautuu.
- Demokratia tulee selvästi heikkenemään Suomessa, ja sillä voi olla aika traagisiakin seurauksia. Ne, jotka ovat vastuussa asioista, voivat päättää asioista olematta kosketuksissa kansalaisiin, politiikka byrokratisoituu ja tulee ammattimaisemmaksi.
Katoavat kaupungit
Uuden kuntakartan myötä Suomesta katoaisi myös kaupungit, sillä eurooppalaisen standardin mukaan juuri mikään kunta ei täyttäisi enää kaupungin määritelmää.
- Nythän hyvin moni Suomen kunnista on kaupunki. Jos näitä pienkuntia ja muita liitetään yhteen, niin oikeastaan Suomessa ei enää ole kaupunkeja jäljellä, sillä asukastiheys jää niin alhaiseksi, sanoo Professori Jan Sundberg.
Kunnilla on huhtikuuhun asti aikaa kommentoida valtiovarainministeriön ehdotusta uudesta kuntajaosta.

Kts. myös:
http://rikumaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97091-kuntaliitos-oli-osa-eu-liittymissopimusta
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=9&id=2536

Kuntauudistukselle täystyrmäys pikkukunnista

http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/09/kuntauudistukselle_taystyrmays_pikkukunnista_2850556.html

Hallituksen tarkoituksena on muodostaa uusia suurkuntia työssäkäyntialueiden pohjalta. Uudellemaalle muodostuisi työssäkäyntialuetilaston mukaan yksi suuri Helsingin työssäkäyntialue, jonka ulkopuolelle jäisi vain neljä kuntaa.

Hallitus aikoo hahmotella Suomen kuntakartan uusiksi vielä kuluvan vuoden aikana. Itsenäisyyden tien jo edellisen kuntauudistuksen aikaan valinneissa kunnissa suunnitelmien valmistumista odotellaan tyrmistyneissä tunnelmissa.
- Tässä mennään nyt uuden johdon voimin pylly edellä puuhun, tai semmonen tunne ainakin tulee. Kun valtion tasolla päätöksenteko on valunut Europpaan ja meillä ei ole siinä hirveästi tekemistä, niin nyt halutaan sitten temmeltää tällä omalla hiekkalaatikolla ja sotkea toisten leikit, toteaa Pukkilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki (Kesk.).
- Se on tullut yllätyksenä, kuinka nopeasti hallitus tässä etenee. Vasta viime vuonna tehtiin viimeisiä muutoksia paras-lakiin. On haasteellista yrittää saada vielä se edellinen uudistus pyörimään täysillä ja sitten samalla ruveta miettimään jo tulevaa, jatkaa Lapinjärven kunnanjohtaja Christian Sjöstrand.